Perinteisessä ohjelmistokehityksessä käytetty projektinhallintametodologia Scrum ei sovellu hyvin integraatioiden rakentamiseen. Scrumin oletuksena on, että jokaisen sprintin jälkeen asiakas saa käyttöönsä sovelluksesta päivitetyn version, joka tuottaa uutta lisäarvoa. Scrumin sprinteissä kehitetään lisää ominaisuuksia, joten Scrum toimii hyvin suhteessa perinteiseen ohjelmistokehitykseen. Integraatiot ovat kuitenkin binäärisempiä; ne joko toimivat tai eivät. Osittain toiminnassa olevat ja osissa tuotettavat integraatiot ovat ääriharvinaisia. Millainen sitten on optimaalinen integraatioiden projektinhallintametodologia?
Scrum ei siis ole optimaalinen integraatioiden projektinhallintametodologia. "Vesiputousmallin" perustana taas on ohjelmiston tarkka suunnittelu. Tämä on myös integraatioiden kanssa oleellista. Vesiputousmallilla on kuitenkin tapana epäonnistua katastrofaalisesti toteutusvaiheessa. Kuitenkin yhdistämällä tämän suunnitteluun liittyvän johtoajatuksen ketteriin menetelmiin saavutetaan jotain mikä toimii erittäin hyvin integraatioiden kanssa.
Devikoneen käyttämä menetelmä on käytännössä Scrum-menetelmän ja Kanban-menetelmän yhdistelmä, joka poimii molemmista menetelmistä ominaisuuksia. Scrumista poimitaan päivittäiset palaverit ja Kanbanista tehtävien visuaalinen hallintataulu, jolla seurataan työn etenemistä. Karkealla tasolla taulu näyttää, mitä töitä on tekeillä, mitkä ovat valmiina ja mitkä ovat vielä aloittamatta. Taulu on jaettu asiakaskohtaisiin osioihin. Jokaisella asiakkaalla on eri määrä integraatioita työn alla tai monitoroitavana. Taulut käydään päivittäin läpi ko. asiakkuudessa toimivan Devikoneen asiantuntijan kanssa ja päivitetään työn alla olevien tehtävien status ja käydään läpi mikäli vastaan on tullut mahdollisia ongelmatilanteita.
Integraatioiden toteutukseen liittyy oleellisesti tehtävien standardisointi, ja tietyt oletetut asiat tuodaan tehtävienhallintatauluun kun integraatiota aletaan rakentamaan. Esimerkiksi integraation suunnittelu ja teknisten yhteyksien testaaminen tehdään ennen toteutustehtäviä. Tehtäviin liittyy myös integraation käynnistymiseen liittyvä osuus, prosessiohjauskerros, tietojen yhteensovittaminen (datamäppäys) ja kirjoittaminen kohdejärjestelmään. Näistä eri kerroksista voidaan muodostaa pienempiä tehtäviä tarpeen mukaisesti kun tilanne tarkentuu.
Integraation vaatima työmäärä on yleensä arvioitu ennen toteutuksen aloittamista, ja eri vaiheisiin kuluva aika on usein melko hyvin tiedossa ja ennustettavissa. Osana projektinhallintaa seurataan toteutuneita työtunteja suhteessa asiakkaalle annettuun arvioon, ja jos huomataan mahdollista heittoa, voidaan tästä asiakasta varoittaa jo etukäteen. Tällaisiä tilanteita tulee erityisesti silloin kun suunnittelua on jouduttu tekemään puutteellisilla tiedoilla, ja näissä tapauksissa asiakkaalle onkin ilmoitettu työmääräarvio ajallisena haarukkana, esim. 10-13 htp.
Asiakkaan kanssa sovimme yleensä viikottaiset seurantapalaverit, jolloin Devikone mm. informoi asiakasta miten integraatio on edistynyt ja missä olemme suhteessa aikatauluun ja budjettiin. Asiakkaalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja myös muutospyyntöjä integraation toimintoihin.
Jotta voidaan saavuttaa optimaalinen integraatioiden projektinhallintametodologia, uskomme että taustalla pitää olla myös tiukat laatuun liittyvät standardit. Devikoneen projektinhallinnan rinnalla kulkee laadunhallintaan liittyvä metodologia, mikä varmistaa että Devikoneen tuottamat integraatiot sisältävät kaikki sovitut asiat laadukkaasti toteutettuina. Kun projektinhallinta ja laadunhallinta ovat kytketty yhteen syntyy toimivia, luotettavia ja aikaa kestäviä integraatioita.
Kirjoitimme myös, mitkä ovat Agile-integraatiokehityksen avaimet, joten siitä kannattaa jatkaa!